Mä oon alkanut levittään mun lähtöuutista. Juttelin aamulla esimiehen kanssa ja sen jälkeen otin 100% varmasti sen uuden työn vastaan. Ja kävin lääkärissä tän flunssan pitkittymisen vuoksi ja poskionteloissahan se on. Sairastan kotosalla TAAS muutaman päivän antibioottien ja duactien kanssa. Huono juttu, koska mulla ois ollu töissäkin tekemistä.. Mutta ehkä mä tässä lepäilyn lomassa saan aikaan jotain muuttoa edistävääkin. Ehkäpä pakko saada koska tarjoutui tällainen tilaisuus. Mulla ei oo mitään pakkausjutskia mikä tarkoittaa sitä, että täytyy lähteä käymään Clas Ohlssonilla ja lähikaupoissa.
Mä oon kyllä täpinöissäni tästä, vaikka se mun alustavat suunnitelmat pistikin ihan mullin mallin :) Mä muutama päivä sitten kerroin äijälle puhelimessa kuinka mulla on ikävä sitä ja puolitosissani suunnittelin käyväni siellä kohta pikapikavisiitin. Ja mä aattelin itekseni kuinka ikävä mulla on sen kainaloa ja siinä torkkumista. Ja sitäkin kuinka ihanaa olis joka ilta siihen nukahtaa ja joka aamu siitä herätä. Sillon mä tiesin et sitä ei tuu tapahtuun pitkiin aikoihin, mut hei! Mähän en tiennytkään! Mä olin niin onnellisen väärässä! Ihan ku joku hemmetin kohtalo ois tahtonu sanoo, et nyt meni suunnitelmat överiksi, menehän nainen sinne minne kuulutkin :) Äijäkin oli jo ehtinyt alkaa miettimään, että mitä se sitten tekee jos mä lähden maailmalle ja sekin tutnuu olevan perin tyytyväinen tähän yllättävään käänteeseen.
Mä uskon, et tää lähes vuosi näin etänä on tehny meille tosi hyvää. Ja ihan varmasti ainakin mulle. Mä lupaan olla tästä lähtien lempeämpi ja rakastavampi avovaimo niin kauan kun mä vaan muistan olla :)
Mä oon niin onnellinen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti