Alkaa tässä tuntuun varmemmalta tää raskaus ja sen jatkuminen. Se yks pieni verenvuoto oli ja meni ja eilen me harjotettiin intiimiä lempeäkin ja äijä kaikessa kiimassaan koitti runnoa itseään mun sisään niin varovasti kuin mahdollista :)
Mun energiatasot on laskeneet jonnekki pottukellarin alle tän raskauden myötä. Salille en oo ton vuodon jälkeen vielä saanu itseeni, mut ens viikolla mä aion taas jatkaa siellä. Tänään kävin kävelyllä ulkona ja olipa mukavaista pitkästä aikaa tollanen rehellinen ulkoilmaliikunta. Mähän hengästyn tätä nykyä jo imuroimisesta, niin juokseminen on jääny nyt kokonaan. Lisäks mun tissit on niin kipeet, ettei ne kestä sitä juoksemisesta aiheutuvaa tärinää :D Vaihtoehtoja vaan kehiin. Aion alkaa käveleen ulkona ja sitte tekeen kevyttä salitreeniä. Uimassaki olis kiva käydä, mut se vesi on niin hemmetin kylmää etten mä taida tarjeta. Ja mä nyt koitan olla stressaamatta noista liikkumisasioista. Ja alan syömään. Tuo lapsentekele tuolla vatsassa tahtoo ruokaa ihan mieletöntä tahtia...
torstai 9. tammikuuta 2014
torstai 2. tammikuuta 2014
Viiden euron varmistus
Mun elämä on nyt supistunut oman napani ympärille. Tarkemmin sanottuna sinne navasta hieman taakse ja alaviistoon. Mun aika on pysähtynyt, mä oon toisen ihmisen koti. Mä oon hurjan onnellinen <3 Mut näin valtaisa onni tuo mukanaan ainaki yhtä suuren pelon. Pari päivää sitten mä istahdin pahaa aavistamatta pissalle ja pikkuhousuissa oli verta!! Mä vain rääkäsin äijälle et musta on tullu verta ja menin ihan lukkoon. Mä vaan tuijotin sitä verta kunnes pillahdin itkuun. Mä niin pelkäsin et tää mun ihana raskaus ja meidän tuleva pieni vauva oli tässä. Se oli väärä hälytys, neuvolassa sanottiin et joka kolmas tai joka neljäs raskaana oleva vuotaa varsinki alkuraskaudessa. Mut se teki varovaiseksi, se toi pelon ja nyt mä vaan lasken päiviä et päästäs varmemmille vesille.
Mä ostin sillon raskaustestin et voin vielä varmistaa. Tänään mun oli pakko varmistaa ja testiin piirtyi kaksi yhtä voimakasta viivaa ja mä voin hetken olla rauhassa ja varma siitä et meidän vauva jatkaa kasvuaan siellä missä sen kuuluuki <3
Me ollaan muutamille kerrottu tästä ja uutinen on otettu ihanasti vastaan. Oli tarkotus jo kertoa useammallekin kaverille, mut toi verenvuoto pisti varovaiseksi ja mä ainakin oon nyt sitä mieltä et kerrotaan lopuille vasta ekan ultran jälkeen. Äijä olis tahtonu eilen kertoa kylävieraille, mut mä vähän jarruttelin sitä ja kertomatta se sitten jäi.
Niin ja ton verenvuodon vuoksi meitä suositeltiin jäädyttään seksielämä hetkeksi ja mun pitäis malttaa olla ilman salia jonkun aikaa. Katsellaan.
Mä ostin sillon raskaustestin et voin vielä varmistaa. Tänään mun oli pakko varmistaa ja testiin piirtyi kaksi yhtä voimakasta viivaa ja mä voin hetken olla rauhassa ja varma siitä et meidän vauva jatkaa kasvuaan siellä missä sen kuuluuki <3
Me ollaan muutamille kerrottu tästä ja uutinen on otettu ihanasti vastaan. Oli tarkotus jo kertoa useammallekin kaverille, mut toi verenvuoto pisti varovaiseksi ja mä ainakin oon nyt sitä mieltä et kerrotaan lopuille vasta ekan ultran jälkeen. Äijä olis tahtonu eilen kertoa kylävieraille, mut mä vähän jarruttelin sitä ja kertomatta se sitten jäi.
Niin ja ton verenvuodon vuoksi meitä suositeltiin jäädyttään seksielämä hetkeksi ja mun pitäis malttaa olla ilman salia jonkun aikaa. Katsellaan.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mä OON RASKAANA <3 Mä tein eilen sellasen tikkutestin ja mä olin aivan paniikissa tulosta ootellessani. Siis pelkäsin sitä negatiivista. Testiajan puitteissa siihen kuitenki tuli ihan selvä VIIVA ja mä olin niin onnellinen etten koskaan <3 Tänään tehtiin vielä äijän kanssa toinen, tollanen tarkempi testi ja niin siinä seisoo et meille tulee vauva :D
Äijä oli koko eilisen illan hymy huulilla ja hurjan epäuskoinen. Tänään sekin näki ton testin ja nyt sillekin tais kolahtaa et tässä sitä ollaan :) Mä olin aiemmin ajatellu et mä yllätän sen raskaus-uutisella jos sellasta ylipäätään tulee. Siis todella YLLÄTÄN, et keksin jonku kivan tavan tuoda se esiin, mut kun tositilanne tuli, en ees muistanu et olin aikonu jotain tollasta :) Puhelin vaan käteen ja soitto sille, et nyt vaikuttaa positiiviselta. Ja äijä on nyt aivan sekasin. Silleen positiivisella tavalla :)
Ja mä! Mä oon niin onnellinen etten osaa sitä sanoin kuvailla <3 Mulla on hurjan tyyni ja rauhallinen olo vaikka pillahdankin itkuun tämän tästä.. Ja vaikken mä enää voi keskittyä yhtään mihinkään.. Silti, olo on sellanen kuin oisin yhteydessä maailmankaikkeuden syvimpiin salaisuuksiin ja tietäsin et kaikki on hyvin :)
Ihanaa kun ei tarvi enää ryypätä ja rellestää vaan voi keskittyä kasvattaan tota masuasukkia terveeksi. Täytyy tästä lähteä ostaan jääkaappi täyteen hedelmiä ja kasviksia :)
Äijä oli koko eilisen illan hymy huulilla ja hurjan epäuskoinen. Tänään sekin näki ton testin ja nyt sillekin tais kolahtaa et tässä sitä ollaan :) Mä olin aiemmin ajatellu et mä yllätän sen raskaus-uutisella jos sellasta ylipäätään tulee. Siis todella YLLÄTÄN, et keksin jonku kivan tavan tuoda se esiin, mut kun tositilanne tuli, en ees muistanu et olin aikonu jotain tollasta :) Puhelin vaan käteen ja soitto sille, et nyt vaikuttaa positiiviselta. Ja äijä on nyt aivan sekasin. Silleen positiivisella tavalla :)
Ja mä! Mä oon niin onnellinen etten osaa sitä sanoin kuvailla <3 Mulla on hurjan tyyni ja rauhallinen olo vaikka pillahdankin itkuun tämän tästä.. Ja vaikken mä enää voi keskittyä yhtään mihinkään.. Silti, olo on sellanen kuin oisin yhteydessä maailmankaikkeuden syvimpiin salaisuuksiin ja tietäsin et kaikki on hyvin :)
Ihanaa kun ei tarvi enää ryypätä ja rellestää vaan voi keskittyä kasvattaan tota masuasukkia terveeksi. Täytyy tästä lähteä ostaan jääkaappi täyteen hedelmiä ja kasviksia :)
perjantai 13. joulukuuta 2013
Aallonpohjassa
Nyt mä oon siellä. Mä oon viime vuosina tottunut saamaan haluamani ja tottunut siihen, et elämä menee pitkälti niin ku mä itse sen oon halunnut menevän. Kuulostaa kammottavalta kirjotettuna! Mut näin on ollut. Nyt yhtäkkiä asiat ei menekkään mun tahtoni mukaan ja mä oon ihan rikki! :) Oikeesti. 1.Mä en saanu sitä työtä. Tarkottaa siis harvoja yhteisiä vapaita äijän kans. Plääh. 2.Mä en oo raskaana. En vaikka oon halunnu tulla raskaaksi! Ja sen eteen on tehty töitäkin ;) 3.Ja nyt tän viikon mä oon ollut kuolemanväsynyt, mulle ei tunnu riittävän mikään määrä unta ja sillon kun on herättävä aikaisin töihin, mä oon aivan zombie. Vaan itse asiassa mä muistan, et taisin olla noin vuosi sitten aivan samanlaisessa tilassa. En oo viikkoon harrastanut minkäänlaista liikuntaakaan ja se kaiketi väsyttää mua lisää. Tänään aattelin raahautua salille tekemään ees pienen lihaskuntotreenin. Mutta oon siis todellisessa aallonpohjassa nyt.
Mutta joo, tää vauva-asia. Se on vahvistunu nyt siihen pisteeseen, et mä ihan totisesti haluan vauvan! Mulla on ekaa kertaa elämässäni vauvakuume ja kun oon pidellyt tota kavereiden nyyttiä on kuume vaan voimistunu. Oon lukenu netistä kaikenmaailman vauvasivustoja ja vauvakuume- ja raskausoirejuttuja (!en ois ikinä aatellu niihin sortuvani!) ja tietenki oon tilannu netistä halpoja raskaustestejä. Uuuugh. Ja äijä haluu sitä vauvaa myös. Se toivoo joka kuukausi, et mä oisin paksuna ja pettyy aina kun ne menkat alkaa. Ja vaikka mä en oo alkanu tikuttaan ovulaatioita (oon oppinu myös tätä slangia netistä) oon koittanu seurailla niitä jo pitkään sellasen puhelin-aplikaation avulla. Sen mukaan mulla oli viikko sitten ovulaatio ja silloin sekstailtiinkin oikein urakalla. Yhtenä iltana äijä oli aivan rättiväsynyt ja mä olin koittanu sitä houkutella seksiin onnistumatta pitkin iltaa. Viimein sängyssä mä sanoin, et tää on tuon puhelimen mukaan SE hetki, ja johan se virkistyi :) Ja sitten tietenkin mä oon koko tän viikon, sen minkä oon töiltä ja väsymykseltäni ehtiny, toivonu olevani raskaana ja tutkinut kaikkia maailman oireita netistä :) Musta on tullut aivan hullu, toisin sanoen. Eikä se välttämättä oo hirveen hyvä lähtökohta äitiydelle... :) Mutta, siis tää väsymyshän VOIS olla merkki raskaudesta. Tosin mikään raskaus ei anna merkkejä vielä näin aikasin. Ja mun tissit on laajenneet, mikä myös VOIS olla merkki raskaudesta. Mutta ne on laajentuneet monesti muulloinkin, varsinkin ennen menkkoja ja tosi paljonkin. Siinäpä ne mun "raskaus"oireet sitten onkin. Paitsi et oon mä ollut myös aika moody ja äijä tuumi yhtenä iltana, et taidat olla paksuna kun oot tolleen. Mä kiukuttelin ja itkin ja nauroin. Mut ei sekään kullä mikään erityinen uusi oire mulle oo... :) MÄ EN KESTÄ!!! Mulla siis pitäs menkkojen alkaa ens keskiviikkona, jos ne nyt yhtään menis tässä kuussa samalla tavalla kun viime kuussa. Mut ootellaan. Mä koitin tehdä sellasta päätöstä etten hötkyilis noiden testien kans kun jo viime kierrolla se negatiivinen testitulos sattu ja lujasti :(
Mut kuten joka aallonpohjassa, on tässäkin jotain hyvää eikä surkeutta vain. Meillä menee äijän kans edelleen aivan loistavasti. Ajoittain meillä on niin hauskaakin yhdessä, et mä en aina oikein ymmärrä miten meillä voikin olla niin hauskaa :) Mut nyt mä kuitenki lopetan, sillä täytyy ehtiä lukea vielä muutamia raskausjuttuja ennen kun mä lähden kaupungille ;)
Mutta joo, tää vauva-asia. Se on vahvistunu nyt siihen pisteeseen, et mä ihan totisesti haluan vauvan! Mulla on ekaa kertaa elämässäni vauvakuume ja kun oon pidellyt tota kavereiden nyyttiä on kuume vaan voimistunu. Oon lukenu netistä kaikenmaailman vauvasivustoja ja vauvakuume- ja raskausoirejuttuja (!en ois ikinä aatellu niihin sortuvani!) ja tietenki oon tilannu netistä halpoja raskaustestejä. Uuuugh. Ja äijä haluu sitä vauvaa myös. Se toivoo joka kuukausi, et mä oisin paksuna ja pettyy aina kun ne menkat alkaa. Ja vaikka mä en oo alkanu tikuttaan ovulaatioita (oon oppinu myös tätä slangia netistä) oon koittanu seurailla niitä jo pitkään sellasen puhelin-aplikaation avulla. Sen mukaan mulla oli viikko sitten ovulaatio ja silloin sekstailtiinkin oikein urakalla. Yhtenä iltana äijä oli aivan rättiväsynyt ja mä olin koittanu sitä houkutella seksiin onnistumatta pitkin iltaa. Viimein sängyssä mä sanoin, et tää on tuon puhelimen mukaan SE hetki, ja johan se virkistyi :) Ja sitten tietenkin mä oon koko tän viikon, sen minkä oon töiltä ja väsymykseltäni ehtiny, toivonu olevani raskaana ja tutkinut kaikkia maailman oireita netistä :) Musta on tullut aivan hullu, toisin sanoen. Eikä se välttämättä oo hirveen hyvä lähtökohta äitiydelle... :) Mutta, siis tää väsymyshän VOIS olla merkki raskaudesta. Tosin mikään raskaus ei anna merkkejä vielä näin aikasin. Ja mun tissit on laajenneet, mikä myös VOIS olla merkki raskaudesta. Mutta ne on laajentuneet monesti muulloinkin, varsinkin ennen menkkoja ja tosi paljonkin. Siinäpä ne mun "raskaus"oireet sitten onkin. Paitsi et oon mä ollut myös aika moody ja äijä tuumi yhtenä iltana, et taidat olla paksuna kun oot tolleen. Mä kiukuttelin ja itkin ja nauroin. Mut ei sekään kullä mikään erityinen uusi oire mulle oo... :) MÄ EN KESTÄ!!! Mulla siis pitäs menkkojen alkaa ens keskiviikkona, jos ne nyt yhtään menis tässä kuussa samalla tavalla kun viime kuussa. Mut ootellaan. Mä koitin tehdä sellasta päätöstä etten hötkyilis noiden testien kans kun jo viime kierrolla se negatiivinen testitulos sattu ja lujasti :(
Mut kuten joka aallonpohjassa, on tässäkin jotain hyvää eikä surkeutta vain. Meillä menee äijän kans edelleen aivan loistavasti. Ajoittain meillä on niin hauskaakin yhdessä, et mä en aina oikein ymmärrä miten meillä voikin olla niin hauskaa :) Mut nyt mä kuitenki lopetan, sillä täytyy ehtiä lukea vielä muutamia raskausjuttuja ennen kun mä lähden kaupungille ;)
maanantai 25. marraskuuta 2013
Jännitystä ilmassa
No niin, nyt alkaa jännittämään! Entinen pomo soitti mut työhaastatteluun viikon kuluttua, hehee!! Mä näin viime yönä unta, et se soitti ja sano et siellä oli kolme niin hyvää hakijaa et mä nyt tällä kertaa tipuin kelkasta. Mä olinkin tossa herättyäni melkeen varma et ei ne enää mua siihen virkaan ota. No, enää mun ei tarvi kun tehdä parhaani haastattelussa :) Jännittää!!
lauantai 23. marraskuuta 2013
Vauvakuumetta
Mä kävin siellä jumpassa sillon ku siitä viimeks manailin ja oli mainio veto! Mä sain tuta et kesän juoksemisen on surkastuttanu mun vatsalihakset ja käsivarret ihan tyystin. Talvi aikaa treenata koko kroppaa kesän juoksuja varten. Ehkä.
Meillä on ollu tässä jo kohta puolitoista vuotta se ajatus et meille saa tulla jälkikasvua, jos on tullakseen. Lähipiirin epätodennäköisen lisääntymisen myötä meillä on tää asia noussu taas framille. Ja nyt, just nyt, mä oon helvetin pahoillani siitä et mulla alko menkat aamulla. Mä haluun meille vauvan! Vielä kesällä mä aattelin etten mä ehkä siltikään olis valmis luopuun menoistani ja yöunistani, mut nyt mä olisin valmis luopuun melkein mistä vaan kunhan me saatais sellanen pieni käärö meidän väliin kitisemään ja tappamaan meidän ihana seksielämä. Mulla ei haittais hittojakaan vaikken mä pääsis mihinkään vuoteen tai kahteen. Argh helvetti, tätä sanotaan vissin siksi vauvakuumeeksi. Että noiden menkkojenkin piti alkaa nyt.
Niin. Mä lähdin eilen suoraan töistä ystäväni luokse, entiseen kotikaupunkiini. Oli tosi hauska ilta, mä olin kuskina akkaporukalle (ei vieläkään tehnyt mieli juoda) ja juoruttiin tietty ja suunniteltiin ens kesäksi meille oikeen special-juhlia :D Ei siitä sen enempää.
Mut joo, mulla piti menkkojen alkaa vasta maanantaina ja ne helvetin paskat alkoi jo tänään. Ne on niin epäsäännölliset et mun ei kyllä vaikuta koittaa laskea mitään ovulaatiopäiviä, kun ei ne kuitenkaan osu kohdalleen. Argh! Vaikka toisaalta me kyllä sekstaillaan ihan riittävästi et jos se on tärpätäkseen, niin ei se ainakaan seksin vähyydestä oo kiinni. Ja mä pidän huolen et se ei oo siitä kiinni seuraavankaan ovulaation paikkeilla. Mut en mä koskaan uskonu et musta tulis tällanen.
Meillä on ollu tässä jo kohta puolitoista vuotta se ajatus et meille saa tulla jälkikasvua, jos on tullakseen. Lähipiirin epätodennäköisen lisääntymisen myötä meillä on tää asia noussu taas framille. Ja nyt, just nyt, mä oon helvetin pahoillani siitä et mulla alko menkat aamulla. Mä haluun meille vauvan! Vielä kesällä mä aattelin etten mä ehkä siltikään olis valmis luopuun menoistani ja yöunistani, mut nyt mä olisin valmis luopuun melkein mistä vaan kunhan me saatais sellanen pieni käärö meidän väliin kitisemään ja tappamaan meidän ihana seksielämä. Mulla ei haittais hittojakaan vaikken mä pääsis mihinkään vuoteen tai kahteen. Argh helvetti, tätä sanotaan vissin siksi vauvakuumeeksi. Että noiden menkkojenkin piti alkaa nyt.
Niin. Mä lähdin eilen suoraan töistä ystäväni luokse, entiseen kotikaupunkiini. Oli tosi hauska ilta, mä olin kuskina akkaporukalle (ei vieläkään tehnyt mieli juoda) ja juoruttiin tietty ja suunniteltiin ens kesäksi meille oikeen special-juhlia :D Ei siitä sen enempää.
Mut joo, mulla piti menkkojen alkaa vasta maanantaina ja ne helvetin paskat alkoi jo tänään. Ne on niin epäsäännölliset et mun ei kyllä vaikuta koittaa laskea mitään ovulaatiopäiviä, kun ei ne kuitenkaan osu kohdalleen. Argh! Vaikka toisaalta me kyllä sekstaillaan ihan riittävästi et jos se on tärpätäkseen, niin ei se ainakaan seksin vähyydestä oo kiinni. Ja mä pidän huolen et se ei oo siitä kiinni seuraavankaan ovulaation paikkeilla. Mut en mä koskaan uskonu et musta tulis tällanen.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Vapaita odotellessa
Musta tuntuu, et mä oon nykysin aina vaan töissä. Onneksi on tulossa viiden päivän vapaat, ne alkaa jo tällä viikolla!! Mä oon niin loman tarpeessa.. Mä käyn yökylässä tapaamassa ystävääni heti vapaiden aluks ja lopun aikaa mä suunnittelin puuhailevani kotona. On nimittäin tuota tekemistä täällä vielä aika paljon. Ei tässä ole töiltä ehtinyt kaikkia muuttolaatikoitakaan vielä purkamaan.
Toi ystävä houkutteli mua jäämään sinne pidemmäksi aikaa, et voitais käydä baarissa ja juhlia oikein kunnolla. Mä koitin sille selittää, et mulle on nyt tapahtunu jotain mikä on saanut baarit aivan alimmalle tasolle mun mielenkiinnon kohteista. Totisesti. Mä en haluu yhtään lähteä mihinkään missä on humalaisia ja musiikki jyrää normaalin puheäänen. Mä en haluu olla humalassa enkä huutaa asiaani. Musta on yhtäkkiä ihan helvetin naurettavaa se, et aikuset ihmiset vetää älyttömät lärvit ja seuraavana päivänä hikoilee ja itkee, ettei ikinä enää, ihan vaan unohtaakseen sen jo seuraavaan viikonloppuun mennessä. Uskomatonta, mut mä oon ollu ihan samanlainen ja ihan vasta! Humalassa toilaillaan ja tehdään kaikkea mitä ei normaalisti tehtäis ja pannaan sitten kaikki humalan piikkiin, vaikka itse on sitä juomaa suuhunsa kaatanut. Luoja mua varjelkoon enää ryhtymästä tollaseen. En mä uskoon oo tullu! En. Ehkä tää on katkeruutta, kun mitä nyt oon pari edellistä kertaa käyttäny alkoholia, niin se ei oo tuntunu musta hyvältä.. On jääny puuttuun se ilonen nousuhumala, on tullu vaan kaamee väsymys ja lihasten pakotus. Joo, katkera ämmä mä vaan oon :P
Ja se mun juoksutavote on jäänyt nyt ihan kokonaan tavoittamattomiin. Sain houkuteltua äijän lenkille tossa joku aika sitten ja mulla oli polvet kipeenä monta päivää sen lenkin jälkeen. Oli niin hemmetin liukasta! Täällä on ollu yhtä hemmetin liukasta kohta kuukauden, lenkit on ollu just sitä et polvet kipeenä pelottaa pystyykö vielä juokseen tän lenkin jälkeen. Siirryin viime viikolla kuntosalille ja mun kärsivällisyys ei riitä juosta matolla muutamaa kilometriä pidempiä matkoja, niin mä päätin et mä jatkan tota juoksemis-juoksemista sitten taas keväällä kun tiet on sulat. Tällä kertaa mä otin kuntosalisoppariini myös jumpat ja mulla on kova aikomus mennä tässä jumppaan heti kun ehdin :) Ei vaan viime viikolla istunu ne jumpat yhtään mun aikatauluihin. Huomenna ehtisin.. Just toi on mulle se hankala juttu toi aikataulujen mukaan liikkuminen. Mä oon tottunut urheileen omassa aikataulussani. Vaan tekis niin hyvää välillä jumppailla :) Joo, mä jankkaan tätä itselleni et mä nyt jonain päivänä sen teen.
Piste.
Toi ystävä houkutteli mua jäämään sinne pidemmäksi aikaa, et voitais käydä baarissa ja juhlia oikein kunnolla. Mä koitin sille selittää, et mulle on nyt tapahtunu jotain mikä on saanut baarit aivan alimmalle tasolle mun mielenkiinnon kohteista. Totisesti. Mä en haluu yhtään lähteä mihinkään missä on humalaisia ja musiikki jyrää normaalin puheäänen. Mä en haluu olla humalassa enkä huutaa asiaani. Musta on yhtäkkiä ihan helvetin naurettavaa se, et aikuset ihmiset vetää älyttömät lärvit ja seuraavana päivänä hikoilee ja itkee, ettei ikinä enää, ihan vaan unohtaakseen sen jo seuraavaan viikonloppuun mennessä. Uskomatonta, mut mä oon ollu ihan samanlainen ja ihan vasta! Humalassa toilaillaan ja tehdään kaikkea mitä ei normaalisti tehtäis ja pannaan sitten kaikki humalan piikkiin, vaikka itse on sitä juomaa suuhunsa kaatanut. Luoja mua varjelkoon enää ryhtymästä tollaseen. En mä uskoon oo tullu! En. Ehkä tää on katkeruutta, kun mitä nyt oon pari edellistä kertaa käyttäny alkoholia, niin se ei oo tuntunu musta hyvältä.. On jääny puuttuun se ilonen nousuhumala, on tullu vaan kaamee väsymys ja lihasten pakotus. Joo, katkera ämmä mä vaan oon :P
Ja se mun juoksutavote on jäänyt nyt ihan kokonaan tavoittamattomiin. Sain houkuteltua äijän lenkille tossa joku aika sitten ja mulla oli polvet kipeenä monta päivää sen lenkin jälkeen. Oli niin hemmetin liukasta! Täällä on ollu yhtä hemmetin liukasta kohta kuukauden, lenkit on ollu just sitä et polvet kipeenä pelottaa pystyykö vielä juokseen tän lenkin jälkeen. Siirryin viime viikolla kuntosalille ja mun kärsivällisyys ei riitä juosta matolla muutamaa kilometriä pidempiä matkoja, niin mä päätin et mä jatkan tota juoksemis-juoksemista sitten taas keväällä kun tiet on sulat. Tällä kertaa mä otin kuntosalisoppariini myös jumpat ja mulla on kova aikomus mennä tässä jumppaan heti kun ehdin :) Ei vaan viime viikolla istunu ne jumpat yhtään mun aikatauluihin. Huomenna ehtisin.. Just toi on mulle se hankala juttu toi aikataulujen mukaan liikkuminen. Mä oon tottunut urheileen omassa aikataulussani. Vaan tekis niin hyvää välillä jumppailla :) Joo, mä jankkaan tätä itselleni et mä nyt jonain päivänä sen teen.
Piste.
Tilaa:
Kommentit (Atom)