Oikeestaan oon kotiutunut jo aikapäiviä sitten, mutta en ole ehtinyt paljon koneella istuskella.
Tällä kertaa reissusta tullessa ei tullut sellasta iih-ööh-plääh-oloa. Mä lähdin miltei suoraan laukut kotiin nakattuani kaupungille niin kai se jotenkin tappoi sen mahdollisen paskafiiliksen. Ja me kyllä nyt saatiin äijän kanssa juteltuakin sen verran syvällisesti et ehkei tässä oo tarvetta märehtimiseen.
Oikeestaan mulla oli ikävä tänne. Mun uuteen pikku kotiin ja uusiin ympyröihin. Olin yhden samassa paikassa työskentelevän naisen kanssa oluella ja se sano et ei se vois kuvitella mun nyt muuttavan täältä pois. Sen mielestä mulla näyttää loksahdelleen täällä palikat kohdalleen. Totta. Äijä tulee kesälomilla tänne pidemmäksi aikaa ja sitten näkee miten meidän yhteiselo sujuisi täällä, jos sillä nyt mitään kiinnostusta tänne olisi koskaan muuttaa. Sekin on vielä niin kaukana, juurihan me TAAS päätettiin ottaa päivä kerrallaan.
Nyt on ollut ihania lämpimiä päiviä, jotka houkuttelee oikeen toden teolla ulos. Kesä on tullut vihdoin! Vaikka tää kallis vapaapäivä menikin nyt harakoille, murh. Mullon siivoushommat (melkoinen urakka) kotona ja illalla sisähommia harrastuksen puitteissa ja ulkona paistaa niin kauniisti aurinko et mä en kestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti