Koomainen killi

Pöljättää. Mä oon aivan hurjan väsynyt. En oo nukkunut kunnolla yli viikkoon ja nyt se alkaa tosissaan tuntua. Mä oon töissäkin aivan oikeesti PYSÄKILLÄ. Mun silmät katsoo, mutta pää ei ajattele, ei se kuule mitä toinen sanoo, ei se tajua. Ainoot asiat mitkä tulee mieleen on esmes 'kikkeli' ja 'pillu'. Ei hemmetti.

VÄSYMYS

Mä en oo nukkunut. Mä en meinaa saada iltaisin unta ja kun mä viimein sen saan nukahtamislääkkeen avulla, mä heräilen pitkin yötä ja juuri kun nukahdan kunnolla, kello soi kesken ihanan autuuden. En nukkunut vapaillakaan. Olin reissussa kavereiden kanssa ja no.. niiden kanssa ei saanut nukuttua. Tulevana viikkona mä en myöskään nuku. Mulla on sovittuna niin paljon menoa, että hyvä jos ehdin ne hoitamaan. Joulukuun 20. päivä mä nukun niin pitkään kuin uni tulee. Se on varma. 

EROAHDISTUS
Välillä mä mietin että hitto vieköön mä en voi alkaa elämään niin, että ollaan äijän kanssa erillään. Mä haluan erota, jotta ei tarvi sitten kärsiä eron tuskaa ja epävarmuutta toisesta ja toisen ajatuksista ja kenties (?) laantuvista tunteista. Sitähän sää kysyit? Vittu, sitä juuri, olis niin helppoo vaan erota. Mutta kuitenkin mä rakastan sitä niin hurjan paljon, etten mä voi kuvitellakaan että mä noin vain luopuisin siitä. Enkä mä siitä eroo, en mä voi vaikka haluaisinkin. Se on syöpynyt muhun.

TIHRU

Se meinaa ahdistaa mut nurkkaan nyt loppusuoralla. Oli päivitellyt yhdelle kollegalle että miten hän pärjää kun allekirjoittanut lähtee pois. Mun nähdäkseni aivan vitun hyvin, sillä sen jälkeen kukaan täällä ei kai enää inhoo sitä. Se on läsnä aina kun mahdollista, se tulee lähelle, se jää siihen, se pyörii mun ympärillä kuin kärpäsparvi, oikeesti. Ja mua oksettaa. Pikkujouluihin, jotka on siis huomenna, se koittaa houkutella mua vieläkin vaikka hyvin tietää etten oo menossa. Mitä enemmän se ahdistelee mua, sitä enemmän mua yököttää ja sitä kummastuneempia muut työkaverit siitä on. Vaikka ei mulla niiden muiden ajatukset kiinnosta. 

KAVERIT
Tässä on pikkuhiljaa kerrottu kavereille tulevasta ja mä oon aika yllättyny kuinka positiivisesti suurin osa suhtautuu siihen. Mä nimittäin pelkäsin (vai toivoinko) vastalauseiden ryöppyä, mutta oikeestaan vaan yks kaveri niistä joille tähän mennessä on kerrottu, on sitä mieltä että olisi parasta pitäytyä nykytilanteessa. Mutta myös hän oli lopulta sitä mieltä, että tuleva järjestely on kuitenkin kokeilemisen arvoinen. Ja toki hyvänä puolena kaikki pitävät sitä että on taas yksi majoituspaikka enemmän kun lähtee lomailemaan. Sitä mä toivon, sitä että mun luona kävis sitte paljon lomailevia kavereita.

KIKKELI

Mulla oli menkat ennen tota reissua ja saanti jäi viime viikolla liki nollaan. Se tulee tapahtuun myös ensi viikolla sillä olen lähes koko viikon poissa. No eihän hätä sentään niin suuri ole, mutta kun on tottunut saamaan, on vaikeampi olla ilman. Jo pelkkä ajatus ottaa aivoon.

ÄIJÄ 

Mun rakas <3